Tupla pasianssi
Tupla pasianssi ‒ tupla määrä kortteja
Sanotaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä. No, niin on tässäkin tapauksessa. Pasianssi on siitä kiva peli, että sitä voi pelata yksinkin.
Peruspasianssi on korttipeli, jonka tavoitteena on saada korttipakan kortit kortti kerrallaan numerojärjestykseen omiin kasoihinsa.
Peli on mennyt niin sanotusti läpi, kun tämä koonti on onnistunut.
Pasianssi on yksin pelattava korttipeli
Pasianssin suomenkielinen nimi tulee sen ranskankielisestä nimestä patience. Patience tarkoittaa suomeksi kärsivällisyyttä ja sitä pasianssissa vaaditaankin ennätysmäärä.
Pasianssi ei kuitenkaan ole kuin nimeltään ranskalaista alkuperää, vaikka se nousikin suosituksi peliksi Ranskassa 1800-luvun alkupuoliskolla. Sen syntysijoiksi on arveltu joko Saksaa tai Skandinaviaa.
Pasianssin tarkoituksena on saada kaikki korttipakan neljä maata suuruusjärjestykseen omiin pinoihinsa niin, että pakan alin on ässä ja päällimmäinen kortti on kuningas.
Oikein päin olevia kortteja asetellaan toistensa päälle suuruusjärjestykseen, mustan (risti tai pata) ja punaisen (hertta tai ruutu) värin vuorotellessa keskenään.
Pasianssipelin kulku
Alussa pelipöydällä on seitsemän pinoa kortteja, joissa vasemmanpuoleisimmassa on vain yksi kortti oikein päin. Seuraavassa pinossa on kaksi korttia, joista alimmainen on väärin päin ja päällimmäinen on oikein päin.
Sama homma jatkuu jokaisessa pinossa. Jokaisessa pinossa on aina yksi väärin päin oleva kortti enemmän.
Pelaajana sinulla on myös korttipakka, josta voi halutessaan kääntää joko yhden tai kolme korttia kerrallaan. Joka tapauksessa korteista voi pelata vain päällimmäisen. Pelipakka auttaa sinua avaamaan käännettyinä olevia kortteja.
Pasianssin eri variaatiot ovat koukuttavia
Jokaisessa pasianssin variaatiossa käytetään perinteistä 52 kortin pakkaa. Korttipakka koostuu neljästä eri maasta (hertta, ruutu, pata ja risti). Hertta ja ruutu ovat punaisia, pata ja risti ovat mustia maita. Kustakin maasta löytyy 13 korttia: numerokortit 1‒10 sekä kuvakortit: jätkä (11), kuningatar (12) ja kuningas (13). Ässä on yleisesti ykkönen, joka joissakin korttipeleissä edustaa myös numeroa 14. Pasianssissa ässän arvo on pääsääntöisesti yksi.
Vaikka korttipakka on jokaisessa pelin variaatiossa sama, eroavat eri pelit toisistaan ajoittain hyvinkin suuresti. Pasianssin eri versioita voi pelata yksinpelinä, kaksinpelinä ja joitakin pelejä voi pelata myös suuremmillakin kokoonpanoilla.
Tupla pasianssi on aloittelevan pelaajan suosikki
Vaikka kuulostaa mutkikkaalta, että Tupla pasianssissa tarvitaan 52 kortin sijaan 104 korttia, pasianssin pelaaminen ei ole yhtään sen hankalampaa ‒ päinvastoin. Voisi ajatella, että kortteja on tuplamäärä siksi, että pelaajana voit kokea pelistä saadun ilon tuplana.
Tavallinen pasianssi pelataan tosiaan 52 kortilla ja siinä on lopulta neljä loppupinoa, kun taas Tupla pasianssissa loppupinoja on kahdeksan. Se tekee pelistä yksinkertaisemman ja se sopii hyvin aloittelevallekin pelaajalle.
Kuten perinteisessä pasianssissa, Tupla pasianssissa voi valita, haluaako jakaa kortteja yhden tai kolme kerrallaan.
Tupla pasianssia pelataan samoilla säännöillä kuin Solitairea, mutta Tupla pasianssissa on kaksinkertainen määrä kortteja.
Kaikista pasianssin variaatioista Solitaire pasianssi on suosituin versio, vaikkakin Solitaire pasianssi tunnetaan myös nimellä Klondike pasianssi.
Tavoite on, että normaali 52 kortin korttipakka saadaan neljään maittain numerojärjestyksessä nousevaan pakkaan.
Solitaire pasianssi ‒ samat säännöt kuin Tupla pasianssissa
Solitairen ideana on siirrellä pelikortteja toistensa päälle niin, että kortteja vapautuu alareunaan koottaviin ässäpinoihin. Kortit kerätään järjestyksessä niin, että alimmaksi jää ässä ja päällimmäiseksi jää kuningas.
Siirrettävän kortin tulee aina olla eri väriä kuin mihin sitä ollaan siirtämässä, ja sen arvon tulee olla yhtä pienempi.
Pasianssi tunnetaan myös nimellä Klondike pasianssi. Pasianssin tarkoitus on saada 52 kortin korttipakka neljään maittain numerojärjestyksessä nousevaan pakkaan.
Solitairea ja Klondikea pelataan samoilla säännöillä ja siksi monille pelaajille molemmat pelit ovat puhekielessä tunnettuja pelkkinä pasiansseina.
Pasianssipelin kulku
Pelin alussa kortit ovat seitsemässä pinossa, josta vain ylin kortti näkyy. Vasemmanpuoleisimmassa pinossa on vain yksi kortti ja oikealle mentäessä jokaisessa pinossa on yksi kortti enemmän väärin päin.
Lopuista korteista jää pöydälle pelipakka, josta voidaan kääntää kortti tai kortteja näkyville, joko yksi tai kolme korttia kerrallaan. Väärin päin olevat kortit saa kääntää oikein päin vasta, kun niiden päällä ei ole enää kortteja.
Kortteja voidaan järjestellä toistensa päälle numerojärjestyksessä niin, että korttien värit vuorottelevat. Myös kokonaisia pinoja voidaan siirtää, jos kortit pinossa ovat numerojärjestyksessä ja vuorovärein.
Tarkoitus on saada ensimmäisenä ässät maapinoihin. Loput korteista asetellaan nousevassa numerojärjestyksessä pinoihin. Peli aloitetaan alusta, jos pelipakasta tai pinoista ei löydy uusia sopivia kortteja.
Klondike pasianssi on tunnetuin pasianssi
Jos joku kertoo pelaavansa pasianssia, kyseessä on suurella todennäköisyydellä Klondike pasianssi, koska se on pasianssipeleistä ehdottomasti tunnetuin.
Klondike pasianssi on saanut nimensä Pohjois-Amerikan kultaryntäyksestä kuuluisan Klondiken kylän mukaan. Peli tunnetaan myös nimellä Solitaire.
Klondike-peli on tismalleen sama kuin Solitaire-nimellä tunnettu versio pasianssista. Solitairen teki aikanaan tunnetuksi Microsoft Windows, kun se toi markkinoille kyseisen pasianssipelin.
Jos olet kokenut pasianssin pelaaja ja etsit haastetta, myös Tupla Klondike saattaisi onnistua sinulta. Sitä pelataan samoilla säännöillä kuin tavallista Klondikea.
Siinä tosin pelaajalla on yhden pakan sijasta kaksi 52 kortin pakkaa ilman jokereita eli pasianssia pelataan yhteensä 104 kortilla. Tämä tarkoittaa, että pelaaja rakentaa enemmän peruspakkoja ja käsiin jäävä pelipakka sisältää kaikki ylimääräiset kortit, jotka eivät ole aloituspinoissa.
Klondike pasianssi aloitus
Klondikessa tavoitteena on saada korttipakan maat suuruusjärjestykseen omiin pinoihinsa pienimmästä kortista suurimpaan. Alkutilanteessa pelipöydällä on seitsemän pinoa kortteja, joissa vasemmanpuoleisimmassa on vain yksi kortti oikein päin. Seuraavassa pinossa on kaksi korttia, joista alimmainen on väärin päin ja ylimmäinen kortti on oikein päin.
Pelaajalla on myös pelipakka, josta voi kääntää sääntöjen mukaan joko yhden kortin tai kolme korttia kerralla. On tutkittu, että käännettäessä pakasta kolme korttia kerrallaan, on pasianssin läpäisyn todennäköisyys noin 79 %, rajoittamatta uudelleenjakojen määrää. Joka tapauksessa pelipakasta saa katsoa vain yhden kortin.
Pelaaminen tapahtuu asettelemalla oikein päin olevia kortteja toistensa päällä pienimmästä suurimpaan. On tärkeää, että pinossa vuorottelevat aina musta (risti tai pata) ja punainen (hertta tai ruutu) väri. Pasianssin tavoitteena on rakentaa pinot niin, että ne alkavat kuninkaasta ja päättyvät ässään. Kun kaikki kortit ovat pienimmästä suurimpaan omissa pinoissaan, on pelaaja voittanut pelin.
Kokeile sinäkin ‒ pasianssi on järkipeli
Seuraavalla kerralla kun tylsyys iskee tai motivaatiopuuska itsensä kehittämiseen, kaiva esiin korttipakka tai mene nettiin pelaamaan pasianssia. Pasianssia pääsee pelaamaan monilla erilaisilla sivustoilla, monissa eri variaatioissa.
Pasianssi on kaikissa eri variaatioissaan aivojumppaa ja ennen kaikkea järkipeli, jonka pääsee loppuun vain oikealla taktiikalla ja keskittymällä. Se kehittää muun muassa päässälaskukykyä ja loogista ajattelukykyä.
Yksin pelattavia pasiansseja ovat Solitairen, Tuplan ja Klondiken lisäksi muun muassa Pyramidi pasianssi, Spider pasianssi sekä Vapaakenttä pasianssi.
Kaksinpelinä pasianssi ja sen eri muunnelmat ovat olleet erinomainen syy tavata myös ystäviä, ja ajanvietteenä pasianssi on takuulla parempi vaihtoehto kuin sosiaalisen median selaileminen. Erilaisten pasianssien pelaaminen pitää ennen kaikkea mielen vetreänä, aivot jumpattuina ja toimii erinomaisena ajanvietteenä. Kokeile sinäkin!